Silmiä siristellen valoa kohti

Liisa jo ehtikin manailemaan tätä viihdepainotteisen viikonlopun pakollista jälkipäivää, joka saa tytön jos toisenkin tuskailemaan ja irvistelemään. Luulin herätessäni jo huijanneeni ja piiloutuneeni tältä sydämenpysäyttävältä olotilalta, mutta se osaa hiipiä todella ovelasti selän takaa ja hyökätä kiinni pahaa aavistamattomaan tylleröiseen kesken tiskaus- ja siivoussessioiden. Sängyn pohjalle takaisin vaipuminen oli seuraava askel kohti parempaa huomista, mutta eihän sielläkään nyt koko päivää voinut viettää, varsinkaan kun aamukahvit oli jäänyt todella pahasti kesken.

Ulkona paistava aurinko pakotti nousemaan ylös ja ahtaamaan kupuun jotain kevyttä ja terveellistä. Olotila parani sen verran, että nyt voisi jo harkita pannullista kahvia ja jotain perinteisempää jälkipäivän roskaruokaa.Valo näkyy jo tunnelin päässä, vaikka vähän pilven takaa vielä.

Toipumisia kaikille kärsijöille!

– Tiina

Mainokset

2 kommenttia

Kategoria(t): Harmaa arki

2 responses to “Silmiä siristellen valoa kohti

  1. Veepu

    Kyllä se elämä taas voittaa! Itse vietän ”juhlapäivän jälkeisen” visusti omassa kotikolossa mieluiten peiton alla katsoen jotain hömppää telkusta. Ja toki jälkipäivä roskaruokakin aina kohentaa oloa. Voimia

    • Kiitos Veepu! Onhan tämä olo jo kohentunut. Pitäisi itsekin tajuta vaan pysyä sohvalla peiton alla koko päivä, mutta yritän aina olla jotenkin hirveän tehokas jälkipäivinä. Ihme itsensä rankaisemista!

      – Tiina

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s