Varo lehmä!

Viime postauksessa kirjoittelin siitä, miten pannukakku toimii hyvin opiskelujen piristäjänä. Aivan niin tylsää minunkaan elämäni ei ole, että aina kun kaipaan vaihtelua pistän pannaria poskeen. Ei, vielä en ole keski-ikäistynyt niin pahasti. Yhtenä viikonloppuna päätimme vuokrata auton ja lähteä kiertelemään Asturiasta. Tähän maakuntaan mahtuu niin merta, vuoria ja metsää kuin kaupunkejakin, joten tylsäksi tämä viikonloppu ei käynyt.

Meren tuoksu on yksi lempituoksuistani. Seuraavalla kerralla nuo kuvan askeleet ovat toivon mukaan paljaiden varpaiden muotoisia.

Espanjan pohjoisin kolkka, Capo de Peñas hurmasi karuudellaan. Siellä löysin itsestäni uusia piirteitä. Minussa asustelee nykyään korkeanpaikanpelko.

Covadongasta löydettiin viehättävä luostari ja jonkinlainen vuoreen rakennettu rakennus. Täällä alkoi turistikammo lähestyä, joten päätimme suunnata avarimmille maille.

Korkeus huimasi taas päätä, kun ajelimme Picos de Europan rinteillä. Olen hyvinkin onnellinen siitä, että Suomessa harrastetaan turvakaiteita. Autostamme kuului suurimman osan matkaa kirkumista ja hätääntynyttä hengitystä, kun katsoimme rinteiltä alas.

Muistettiin myös varoa lehmiä vuoristoteillä, vaikka ei niitä siellä edes näkynyt.

– Tiina

Mainokset

Jätä kommentti

Kategoria(t): Maailmalla

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s