Aihearkisto: Kaupungilla

Useimmiten Turussa

Retki pohjoisempaan

Viime viikonloppuna suuntasin aamun sarastaessa junaan, joka matkasi kohti Oulua. Ohjelmassa oli hiukan töitä perjantaiksi, sitten kaupunkiin tutustumista lauantai-iltapäivään saakka. Olen käynyt Oulussa viimeksi joskus lapsena eivätkä muistoni ulottuneet paljoa silloin siellä asuneen tuttavaperheen rivitaloasuntoa ja hauskoja leikkejä kauemmaksi. Mielikuvissani Oulu on jostain syystä ollut harmaa ja tylsähkö teollisuuskaupunki. Ystävieni matkavinkit ja Oulu-vinkkien metsästys netistä antoi kuitenkin vähän erilaista osviittaa ja melkeinpä innolla pakkasin matkalaukkuun kasan villapaitoja, parit villasukat ja suuntasin Turkua pohjoisemmaksi.

Perjantain työt vaihtuivat salakavalasti muutaman viinilasilliseen ja sitten kutsuikin hotellin pehmeä sänky. Lauantaina heräsin aikaisin ja pirteänä hotellin aamiaiselle, jossa vallitsi täysi kaaos. Saatuani tarpeeksi monta kahvikupillista ja taisteltuani itselleni pientä syötävää, suuntasin kohti Oulun aurinkoista keskustaa tutkimusmatkalle.

Kirkko ja sinitaivas

O

Puiston talvi

Jo edellisen iltapäivän pieni kaupunkiesittely oli näyttänyt, että Oulu olikin täynnä kauniita vanhoja kivitaloja ja tunnelmallisia puistoja. Kaupingin talo, Kolmiotalo, Kauppatorin ympäristö ja sitä vartioiva toripoliisi olivat viehättäviä ja kirpeän aurinkoinen pakkaspäivä teki kaikesta vielä kauniimpaa. Päivän kruunasi Ravintola Puistolan bistrossa herkuttelemani maailman paras hampurilainen ja lasillinen viiniä. Jostain syystä himoitsen ravintoloissa aina hampparia, jos sellainen löytyy listalta. Usein ne kuitenkin tuottavat suuren pettymyksen: hampurilaisen sämpylä on joko kamalaa pullamössöä, kärähtänyt tai majoneesia ei ole tarpeeksi tai sitä on liikaa. Puistolan hamppari oli kuitenkin ihan toista maata! Herkullisen hampurilaisen, jonka sämpylä oli itse tehty ja sopivan sitkeä ja täytteet täydelliset, seuralaisena oli raikasta salaattia, jonka seasta löytyneet vuonankaalit saivat hymyn huulilleni. Ne toivat mieleeni Ranskan, siellä asuvan tätini ja hänen herkulliset vihreät salaatit, joissa on usein vain erilaisia salaattilajikkeita ja yksinkertainen oliiviölhypohjainen kastike. Nams! Tällaista herkkua saa Suomessa harvasta paikasta.

Matkalla ravintolasta hotellin kautta juna-asemalla ihmettelin vain suomalaisten rakkautta ketjuravintoloihin. Puistolan naapurustossa sijatseva tusinaruokaa tarjoava Amarillo nimittäin tursusi ihmisiä ja lapsiperheitä, kun vierestä samalla hinnalla saisi miljoona kertaa maistuvampaa ruokaa.

Astuessani Helsinkiin vievään junaan melkein laulatti. Oulu oli niin mukava kaupunki, että sinne on palattava – ehkä seuraavan kerran kesällä, kun niiden ihanien puistojen nurmikoille tarkenisi istahtaa? Sillä kerralla täytyy varata aikaa myös Oulun edustan saarten kiertelylle ja Nallikarin rannoille.

– Liisa

Jätä kommentti

Kategoria(t): Herkuttelu, Kaupungilla, Reissussa

Aino Venna & onnekas sattuma

Allekirjoittaneella kävi mäihä voittaessaan liput tämäniltaiselle Aino Vennan keikalle Dynamoon. Olin jo melkein ehtinyt hankkia liput keikalle, kunnes sain viestiä siitä, että voitin liput. Minä, minä, joka en koskaan voita mitään, wuhuu!

Tämä postaus on nyt siis vaan muistutus kaikille, että tulkaahan tekin illalla kuuntelemaan Ainoa. Kuulostaa hyvältä, lupaan sen.

– Tiina

Jätä kommentti

Kategoria(t): Kaupungilla, Musiikki

Suurennuslasi ja suuria tunteita

Olen unohtanut mainostaa mielenkiintoisesta tapahtumasta Turun kaupunginkirjastolla. Tänään kolmen tunnin ajan (klo 12-15) voi nauttia keskustelusta Sherlock Holmesista.

Ohjelman mukaan tapahtuman aikana pohditaan etsivän 125-vuotisen suosion syitä, kinastellaan televisio- ja elokuvaversioiden ansioista sekä dramatisoidaan yksi tarinoista. Odotan innolla, olisiko joku keksinyt syyn, miksi juuri Sherlockista on tullut kuolematon etsivä. Kuulin myös pikkulinnuilta, että tuo ’dramaattinen luenta’ liittyy jollakin tavoin Turkuun. En paljasta enempää yllätystä, tule paikan päälle selvittämään miten.Jostain syystä omat sympatiani ovat aina olleet Watsonin puolella. Ja myös muiden sankariparien avustajien puolella, kuten Robinin. Harmittaa kun niitä pidetään aina vähän hölmöinä. Eivätkä he ikinä saa kunniaa työstään. Ja joutuvat kestämään sankarin outoja tapoja. En yhtään ihmettele, että usein nämä avustavat sankarit sekoavat ja yrittävät anastaa oikean sankarin paikkaa. Kyllä minuakin ketuttaisi, jos joutuisin 125 vuoden ajan toimimaan toisen varjossa. Watson, sinulla on tukeni!Eli kaikki keittiöetsivät ja muut salapoliiseista kiinnostuneet (kyllä, tiedän että teitä on paljon) puolen päivän aikaan kirjastolle!

– Tiina

1 kommentti

Kategoria(t): Kaupungilla, Kulttuuri

Taiteilijat huomio!


Flirttailevat ja toilettihuolia täynnä olevat tytöt ovat valmistumisen lähestyessä aktivoituneet Turun kulttuurikentällä! Tällä kertaa meillä on omatkin lusikat Olohuone -taidetapahtuman sopassa, joka järjestetään aina kesäkuun alussa. Kaikille ilmainen ja avoin festari tuo taiteen keskelle kaupunkia, ja siitähän me tykkäämme. Nyt Olohuone on julistanut teoshaun käyntiin! Tänä vuonna tapahtuman teemana on meissä paljon herkullisia ideoita herättävä Kielletty/Sallittu. Ensi keväänä ja kesänä aiomme valloittaa Turkua ainakin sissipuutarhoinnin ja ilahduttavien hyvien tekojen merkeissä. Ehkäpä valloitamme myös jokirannan kiitämällä siellä parikuperkeikkoja tehden. Mitäs teillle tulee tästä ohjelmajulistuksesta mieleen?

Olohuone 306,4km2 -kaupunkitaidetapahtuma 5.-8.6.2013 Turussa

Olohuone 306,4 km2 on kaupunkitaidetapahtuma, joka järjestetään vuosittain kesäkuun alussa Turussa. Kaikille avoin ja eri taiteenalat yhdistävä tapahtuma tarjoaa mahdollisuuden kokea taidetta yllättävissä paikoissa ja tilanteissa. Olohuone kannustaa ihmisiä osallistumaan taiteeseen ja näkemään asuinympäristönsä toisin.

Vuoden 2013 tapahtuma hakee teoksia teemalla KIELLETTY/SALLITTU. Teoksesi tulee sijoittua Turkuun. Teos voi olla esimerkiksi paikkaa kommentoiva installaatio, kiertokävely, interventio, kaupunkipeli, performanssiesitys, audiovisuaalinen tuotos tai kaupunkitilaan liittyvä kirjoitus, luento tai työpaja. Etsimme myös teoksia ja esityksiä festivaaliklubeille.

KIELLETTY/SALLITTU

“Saksassa kaikki on kiellettyä, ellei jotain ole erikseen sallittu.

Britanniassa kaikki se, mikä ei ole erikseen kiellettyä, on sallittua.

Ranskassa kaikki on sallittua, vaikka se on kielletty.

Italiassa kaikki on sallittua, varsinkin kun se on kielletty.”

Entä Suomessa? Entä, jos sinä saisit määrittää kielletyn ja sallitun rajat? Minkälainen olisi sinun haaveidesi asuinympäristö, miten ihmiset kohtaisivat ja eläisivät yhdessä?

Näitä kysymyksiä pohditaan vuoden 2013 Olohuone 306,4 km2 -kaupunkitaidetapahtumassa. Teoksellasi voit muokata kielletyn ja sallitun rajoja, kyseenalaistaa perinteisiksi koetut säännökset turkulaisessa kaupunkikuvassa ja tuoda palasen yhteistä, parempaa maailmaa Turkuun kesällä 2013.

Lisätietoa tapahtumasta ja teoshaun yksityiskohtaisemmista ohjeista täältä.

Terkuin,
Liisa ja Tiina

Jätä kommentti

Kategoria(t): Haaveita, Kaupungilla, Kulttuuri

Mitäs tehtäis?

Turussa olisi luvassa kulttuurinharrastajille monenlaista tekemistä. Iltojen ja öiden pimetessä omat kulttuuririennot ovat saaneet synkkiä sävyjä, koska syksyyn nyt vaan sopii kaikenlainen kummittelu ja aaveilu.

Kaupungin pääkirjastossa voi Kaamosyönä käydä kurkistelemassa kirjaston kellarin kummituksia. Samalla on mahdollisuus tutustua eri kirjailijoihin ja musiikkiin. Burning Hearts saa ainakin minut paikan päälle! Menkäähän muutkin katsomaan kummitteleeko kirjastossa oikeasti. Itse olen kuullut ainakin päättömästä naisesta, joka voihkii hyllyjen välissä.

Kummituksia voi mennä etsiskelemään myös Turun linnan kummituskierrokselta. Kidutusta, kuolemaa ja kummituksia, todellista hyvän mielen toimintaa. Hyvää mieltä taas voi käydä hakemassa sirkuksesta. Lupa sooloilla eli 2. vuosikurssin sirkusopiskelijat esittävät itse itselleen ohjatut esityksensä. Turkulaista kulttuuria voi käydä kannattamassa ja tukemassa myös Taideakatemian Yössä (15.11) eli koulun avoimissa ovissa, jossa esitellään mitä akatemian ovien takana tapahtuu.

Monet noista tapahtumista ovat ilmaisia tai todella halpoja. Kannattaa ehdottomasti käydä tutustumassa ainakin sirkuskoululaisten touhuihin. Ainakin aiempina vuosina ne ovat olleet ihan mahtia! Muita en voi suositella omaan kokemukseen pohjaten, mutta kukapa nyt ei viihtyisi kirjaston kellarissa kummitusten keskellä tai linnan vankityrmissä.

 

– Tiina

1 kommentti

Kategoria(t): Kaupungilla, Kulttuuri

Suuret oluet pienet panimot

Turkulaiset huomio! Käykäähän Vähätorilla tutustumassa olutfestivaalin tarjontaan viikonlopun aikana.

En ole ikinä luokitellut itseäni oluen ystäväksi, pikemminkin kaveriksi tai tutuksi. Tämä makutrauma taitaa olla perintöä päiviltä, jolloin aloin tutustua alkoholiin. Päiviltä, jolloin tärkeintä oli oluen halpuus. Ei maku, ei lämpötila. Sittemmin olen kyllä oluita maistellut, mutta tavallinen kolmoskalja ei vieläkään uppoa. En siis pidä tätä mitenkään huonona asiana enkä aio soveltaa tähän kymmenen kerran -sääntöä. Sääntöä, jonka mukaan kaikkea, mistä ei pidä, pitää maistaa kymmenen kertaa, jonka jälkeen kyseinen tuote maistuu jo vallan mainiolta.

Joistain erikoisoluista pidän, mutta en niitäkään rakasta. Olin tänään maistelemassa oluita Vähätorilla Alkossa työskentelevien ystävieni kanssa. Ja nämä ystävät kyllä rakastavat olutta! Ja tietävät paljon siitä. Yritän aina opetella jotain uutta tapaamisissamme, mutta taidan unohtaa yhtä paljon seuraavaan kertaan mennessä. Mutta ei se haittaa! Onnea on ystävät, jotka opettavat juomaan olutta. Eikö?

Kannattaa siis suunnata auringosta (huom, ei oluesta) punoittavan nenänsä jokirantaan kirjaston viereen viikonlopun aikana, jos haluaa maistella pienten panimoiden suuria oluita. Ihanaa oli se, että nämä oluet olivat kuitenkin määrällisesti pienempiä kuin normikoko kapakoissa. Oli mahdollista maistella enemmän eikä olut ehtinyt lämmetä saati väljähtyä. Oluiden ohessa voi nauttia muutaman turkulaisen ravintolan antimista. Ainakin Mamin haukimureke, Smörin karitsapullat ja Roccan possu maistuivat seurueellemme mutinoitta.

Oluenmakuista viikonloppua kullanmurut!

– Tiina

Jätä kommentti

Kategoria(t): Herkuttelu, Kaupungilla

Turku valokuvissa

Logomossa on auki Turku valokuvissa -näyttely aina heinäkuun loppuun asti. Tänään sadepäivän kunniaksi piipahdimme tutkailemaan, miltä Turku ja turkulaiset näyttivät sata vuotta sitten. Melko apeiltahan ne kaupunkilaiset tuntuivat, mutta kaupunki itsessään näytti paremmalta kuin koskaan. Kuvat olivat todella idyllisiä, mutta jotain lisätietoa olisin niistä kaivannut. Tosin ei ole varmaan helppoa löytää paljonkaan tietoa vanhojen valokuvien kohteista.

Jos teitä kiinnostaa tutustua vanhan Turun elämään, niin poiketkaahan Logomossa. Sadepäiviä on taas ensi viikolle luvattu ties kuinka monta, joten tämä ilmaisnäyttely voisi piristää sisällä istuskelevan arkea. Niin, ja ottakaa oma kamera mukaan! Siellä pääsee leikkimään valokuvaajaa tai valokuvattavaa tilassa, joka on rakennettu vanhan valokuva-ateljeen tyyliin. Rekvisiittaakin löytyy!

 

– Tiina

Jätä kommentti

Kategoria(t): Kaupungilla, Kulttuuri